Opiskelu

Kurssimuotoinen lukio

Kurssimuotoisen lukion perusajatus on opiskelun joustavuus. Kurssimuotoisessa lukiossa et jää luokalle etkä siirry luokalta toiselle. Eri oppiaineiden kurssit tai tunnit eivät myöskään ole sidoksissa vuosiluokkiin. Kurssimuotoisessa lukiossa voit jonkin verran valita itse, mitä kursseja lukuvuoden aikana opiskelet. Valinnoistasi riippuen liikut erilaisissa ryhmissä ja eri opettajien ohjauksessa.

Jokaisella lukiolaisella on oma kotiryhmä, jota johtaa ryhmänohjaaja. Hän perehdyttää opiskelijat kouluun ja opiskeluun, seuraa lähiohjaajana ryhmänsä etenemistä ja tiedottaa ryhmälle koulun ajankohtaisista asioista.

Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja toimivat läheisessä yhteistyössä ja ovat tärkeimmät tukihenkilösi lukiossa.

Lukion oppimäärä

Lukion oppimäärä sisältää 47 (lyhyt matematiikka) tai 51 (pitkä matematiikka) pakollista kurssia sekä vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia. Lisäksi koulu tarjoaa koulukohtaisia syventäviä sekä soveltavia kursseja.

Yhteensä kursseja tulee olla suoritettuna vähintään 75, enimmäiskurssimäärää ei ole. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki arvioidut kurssisi. Mitään niistä ei jälkikäteen voida poistaa. 

Koko lukion oppimäärä muodostuu tuntijaossa luetelluista kaikille yhteisistä eli pakollisista aineista sekä vapaasti valittavista aineista. Valinnaisia aineita ovat mm. muut kielet kuin toinen kotimainen ja yksi vieras kieli.

Pakolliset, syventävät ja koulukohtaiset kurssit

Pakolliset kurssit ovat nimensä mukaisesti kaikille pakollisia kursseja.

Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat valtakunnalliseen tuntijakoon merkittyjä, pakollisiin opintoihin välittömästi liittyviä kursseja. Ylioppilaskirjoitukset perustuvat pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Syventäviä kursseja kannattaa valita ainakin ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavista aineista.

Koulukohtaiset syventävät tai soveltavat kurssit voivat olla kertauskursseja, menetelmäkursseja, muita koulukohtaisia kursseja sekä muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Koulukohtaisten kurssien järjestäminen vuosittain riippuu opiskelijoiden esivalinnoista ja koulun käytössä olevasta tuntimäärästä. Osa soveltavista kursseista toteutetaan vain joka toinen vuosi, ja tarvittaessa kurssivalikoimaa voidaan lisätä.

Kurssien sisällöt on esitelty Wilmassa kohdassa Opetussuunnitelma. 

Kurssivalinnat ja niiden tarkistaminen

Opiskelija tekee alustavat kurssivalinnat ennen lukion alkua. Valinnoista käy ilmi kielivalinnat, matematiikan taso, katsomusaine ja myöhemmässä vaiheessa ylioppilaskirjoitusaineet. Kurssivalintoja ja opiskelusuunnitelmaa voi muuttaa lukio-opintojen aikana. Keskustele opinto-ohjelmasi tarkistamisesta ja muutoksista aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa.

Kurssivalintojen tarkistus on tarpeen esimerkiksi silloin, kun

Kaikki muutokset on tehtävä hyvissä ajoin ennen sen jakson alkamista, jota muutos koskee.

Kurssitarjotin

Kurssitarjottimelle on koottu kaikki lukuvuoden kurssit jaksoittain oikeille paikoilleen. Seuraavan lukuvuoden kurssitarjotin valmistuu edellisen vuoden toukokuussa. Kurssitarjottimesta etsit ja valitset opinto-ohjelmaasi kuuluvat kurssit. Kurssitarjottimesta tehdään paperinen versio, mutta lopulliset kurssivalinnat tehdään Wilmassa omilla tunnuksillasi.

Lukiossa aloittaville tehdään ensimmäisen jakson kurssivalinnat valmiiksi ja loppuvuoden valinnat tehdään opinto-ohjauksen tunnilla opinto-ohjaajan johdolla. Lukion toisen ja kolmannen vuoden kurssivalinnat tehdään toukokuussa. 

Ainevalintakortti

Opinto-ohjelman laatimisessa sekä kurssivalintojen teossa auttaa ainevalintakortti. Abiturientit opiskelevat vanhan lopsin mukaisen ainevalintakortin mukaan ja ykköset sekä kakkoset uuden lopsin ainevalintakortin mukaan. Ainevalintakorttiin on koottu suositus, missä järjestyksessä ja minä vuonna kurssi kannattaa opiskella. Ainevalintakortista voit myös tarkistaa aineiden pakolliset, syventävät ja koulukohtaiset syventävät/soveltavat kurssit. Mikäli teet uuden opetussuunnitelman opintojaksoja, tarkista kurssien/ opintojaksojen vastaavuus tästä.

Kiertokaavio ja työjärjestys

Jaksottainen lukujärjestyksesi rakentuu kiertokaavion avulla. Kutakin valitsemaasi kurssia vastaa kiertokaaviossa kolme oppituntia. Kiertokaaviot vaihtelevat jaksoittain. Eri jaksojen kiertokaaviot näet kurssitarjottimen oikeasta reunasta.

Opiskeluaika

Lukion oppimäärä on laajuudeltaan 3-vuotinen ja voit suorittaa sen 2-4 vuodessa. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää suoritusajan pidennystä.

Lukioon tultuasi rakennat itsellesi opinto-ohjelman eli alustavan suunnitelman lukio-opintojen suorittamisesta. Pohjana on suunnitelmasi siitä, kuinka monessa vuodessa aiot lukion suorittaa. Tarkemmat kurssivalinnat tehdään vuosittain.

Mikäli suoritat lukion kolmessa vuodessa, teet keskimäärin kuusi kurssia jaksossa. Jos suoritat lukiota neljässä vuodessa, sinulle tulee hyppytunteja enemmän kuin 3-vuotisella etenemispolulla. Jos taas aiot suorittaa lukion kahdessa vuodessa, sinun on suoritettava melko paljon kursseja joko itsenäisesti tai iltaopiskeluna aikuislukiossa.

Opinto-ohjelmaa ja opintoihin käytettävää aikaa voit opiskelun edetessä ja jaksojen vaihtuessa tarkistaa sekä muuttaa. Valintojen muuttaminen on mahdollista vain koulun tuntijaon ja työjärjes- tyksen sallimissa rajoissa. Muutoksista on aina sovittava opinto-ohjaajan kanssa. Muutokset tulee tehdä ennen jakson alkua, jota muutos koskee.

Vähimmäistyömäärä lukuvuotta kohden on 20 kurssia, ellei toisin sovita. Jokaisessa jaksossa on suoritettava vähintään kaksi (2) arvosteltua kurssia. Jos opiskelija ei täytä näitä ehtoja, katsotaan hänet eronneeksi. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää tähän poikkeuksen.

Kurssin suorittaminen

Lukiossa jokaisen aineen oppimäärä koostuu kursseista. Kurssin pituus on 38 tuntia. Kurssi arvioidaan sen päättyessä.

Kurssi opiskellaan yleensä keskitetysti eli yhden jakson aikana. Oppiainetta on kolme 75 minuuttista oppituntia viikossa. Kurssin viikkotuntimäärä on pienempi, jos se on hajautettu usean jakson ajalle.

Kurssin voi suorittaa luokkamuotoisesti opiskellen osallistumalla opetukseen tai itsenäisesti opiskellen.

Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti luokkamuotoisesti sekä numerojärjestyksessä. wilman opetussuunnitelmassa on kurssien kohdalla maininta, mikäli kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Kukin opet- taja tiedottaa oman aineensa kurssien pääsisällöt sekä suositeltavat kurssien suoritusjärjestykset.

Kurssien suoritusjärjestyksestä voit poiketa aineenopettajan luvalla.

Hylättyjen kurssien suorittaminen ja arvosanan korottaminen selvitetään Arviointi -luvussa.



Kurssin suorittaminen itsenäisesti

Mikäli opintojaksosi menevät päällekkäin, saat pääsääntöisesti luvan itsenäiseen suoritukseen. Muissa tapauksissa opettaja päättää, onko itsenäiseen suoritukseen perustetta vai ei. Opettajalle on ilmoitettava asiasta hyvissä ajoin ennen opintojakson alkua. Itsenäisestä suorituksesta täytetään itsenäisen suorituksen lomake, jonka saat opinto-ohjaajalta tai kansliasta.

Itsenäisesti opiskeltu opintojakso tulee aina olla hyväksytysti suoritettu.


Kurssien suorittaminen toisessa oppilaitoksessa

Kursseja saa suorittaa myös muissa oppilaitoksissa kuten aikuislukioissa, verkkolukiossa (alla lisätietoja) sekä  korkeakouluissa. Mikäli et ole varma, tarkista kurssin vastaavuus opinto-ohjaajaltasi. Huomioi, että kurssit saattavat maksaa. Heryk maksaa kuittia vastaan pakollisen kurssin mikäli:

Vie kuitti kansliaan.

Ainekohtaisia erityismääräyksiä

Katsomusaineen opetus

Herttoniemen yhteiskoulussa järjestetään opetusta evankelisluterilaisessa ja ortodoksisessa uskonnossa sekä islamissa. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille järjestetään elämänkatsomustiedon opetusta. Elämänkatsomustiedon opetukseen saavat osallistua myös ne opiskelijat, joiden oman uskonnon opetusta koulussa ei järjestetä. Vaihtoehtoisesti he voivat osallistua uskonnon opetukseen omassa uskonnollisessa yhdyskunnassaan.

Matematiikan oppimäärä

Mikäli opiskelija vaihtaa pitkästä matematiikasta lyhyeen, hän voi korvata lyhyen matematiikan pakollisia kursseja vastaavilla pitkän matematiikan suorituksilla. Korvaavuus menee opetussuunnitelman mukaan seuraavalla tavalla: Maa2 > Mab2, Maa3 > Mab3, Maa6 > Mab7, Maa8 > Mab4 ja Maa10 > Mab5. Muut suoritetut pitkän matematiikan kurssit voidaan lukea lyhyen matematiikan koulukohtaisiksi soveltaviksi kursseiksi.

Suomi toisena kielenä -opetus

Opiskelija, jonka äidinkieli ei ole suomi, voi opiskella äidinkielen sijaan suomea toisena kielenä. Herykissä tarjotaan suomi toisena kielenä -kurssit 3-6. Opiskelija voi hyödyntää myös Helsingin aikuislukion, Eiran aikuislukion tai Verkkolukion tarjontaa. 

Vapauttaminen jonkin aineen opiskelusta

Opiskelija voidaan vapauttaa jonkin aineen opiskelusta tai opiskelu voidaan järjestää toisin kuin opetussuunnitelmassa määritellään esim. terveydentilaan tai aiempiin opintoihin liittyvistä syistä. Vapauttamista tulee anoa rehtorilta.

Verkkolukio

Opiskelija voi valita kursseja myös yksityiskoulujen yhteisestä Verkkolukiosta. Siellä on tarjolla lähi-, etä- ja monimuoto-opetusta myös sellaisista aineista, joita ei Herttoniemen yhteiskoulussa ole tarjolla. Ennen Verkkolukion kursseille ilmoittautumista kannattaa tarkistaa opinto-ohjaajan kanssa, että kurssi sopii opinto-ohjelmaasi.

Poissaolo

Poissaolot selvitetään Wilmassa seuraavan kolmen koulupäivän aikana. Alle 18-vuotiailla selvityksen tekee huoltaja ja yli 18-vuotiailla opiskelija itse.

Voit pätevän syyn nojalla anoa etukäteen lupaa koulusta poissa olemiseen

Loma-anomus löytyy Wilmasta kohdasta Hakemukset ja päätökset.

Jos olet pois viisi oppituntia kurssilta, se keskeytyy (K) ja kurssi on suoritettava uudestaan. Poikkeustapauksissa (esim. pitkäaikainen sairaus) aineenopettaja voi antaa luvan kurssin jatkamiseen kiintiön ylittymisestä huolimatta. Tällaisissa tapauksissa opiskelija voi korvata poissaolot lisänäytöillä.

Jos joudut olemaan poissa tunneilta opetussuunnitelman mukaisen toiminnan, kuten tutor- ja oppilaskuntatoiminnan tai ylioppilaskirjoitusten vuoksi, Wilmaan tulee ”opetus muualla”–merkintä. Tällaiset poissaolot eivät kerrytä poissaolokiintiötä. Myöskään opinto-ohjaaja-, erityisopettaja-, tai muut vastaavat käynnit eivät kerrytä poissaoloja. Sen sijaan etukäteen anotut lomat lasketaan poissaolokertymään.

Mikäli olet sairaana arviointiviikolla, sinun on ilmoitettava siitä kurssin opettajalle Wilman pikaviestinä tai huoltajan selvityksenä Wilmassa viimeistään koepäivän aamuna. Tällöin saat oikeuden suorittaa ko. kokeen uusintakoepäivänä.

Uuden kurssin alkaessa on sinun oltava läsnä kahdella ensimmäisellä aineen tunnilla, jollet etukäteen ole saanut pätevän syyn nojalla lupaa poissaoloon. Näin varaat kurssipaikkasi.

Myöhästyminen

Jos myöhästyt oppitunnilta, pääset sisään. Kurssin opettaja käyttää harkintaa siinä, tuleeko myöhästymisestä poissaolomerkintä vai ei. Pääsääntöisesti alle 20 min myöhästyminen ei johda poissaolomerkintään.

Arviointiviikko

Kunkin jakson päättyessä on 7-päiväinen arviointiviikko, jolloin pidetään kurssien loppukokeet. Sinulla on oikeus osallistua loppukokeeseen, mikäli sinulla ei ole poissaolojen aiheuttamaa estettä. 

Kokeet järjestetään erillisen työjärjestyksen mukaisesti ja sinun on osallistuttava pääsääntöisesti oman ryhmäsi loppukokeeseen. Arviointiviikon työjärjestys laitetaan ennen koeviikkoa Wilman tiedotteisiin. Voit myös katsoa koejärjestyksen milloin tahansa Herttoniemen yhteiskoulun kotisivujen kalenterista. Koeviikon työjärjestyksessä ilmoitetaan myös kokeiden palautusajankohta ja mahdolliset pohjatunnit.

Koeaika on klo 9.30-12.25. Jos sinulla on kaksi koetta samana päivänä, koeaika on pidempi. Tällöin koe alkaa aiemmin ja / tai jatkuu lisäajalle. Ilmoita kahden kokeen tekemisestä viikkoa ennen koepäivää kyseisten aineiden opettajille. Jos sinulle on myönnetty lisäaika kokeeseen, saat jatkaa koetta 45 minuuttia pidempään. 

Kokeesta ei saa myöhästyä. Jos myöhästyt, sinun on tultava ensin kansliaan. Siellä arvioidaan, voitko mennä kokeeseen.

Kokeiden lisäksi arviointiviikolla pidetään oppiaineiden kertaustunteja (=pohjatunti) sekä mahdollisesti taito- ja taideaineiden tunteja.

Jos sairastut, sinun on ilmoitettava poissaolostasi ennen kokeen alkamista. Ilmoittamaton poissaolo tulkitaan suoritusyritykseksi. Jos sairastut ja ilmoitat siitä asianmukaisesti, voit osallistua uusintakokeeseen. 

Jaksojen aikana voidaan pitää välikokeita tavallisilla oppitunneilla. Jaksojen aikana on myös muita näyttöjä kuten esseekirjoituksia sekä kielten sana- ja kuuntelukokeita.

Plagiointi ja lunttaus 

Jos opiskelija lunttaa kokeessa (esim. sähköisessä kokeessa netti- sanakirjan käyttö), opiskelijan koe arvioidaan arvosanalla 4. Koetta ei ole oikeus uusia seuraavassa uusinnassa vaan vasta seuraavassa korotusuusinnassa. Kaikissa vilppitapauksissa (esim. kirjoitelman plagiointi) asia tuodaan rehtorille, joka käsittelee asian kurinpitolainsäädännön mukaisesti.

Koulusta eroaminen

Mikäli paikkakunnalta muuton tai jonkin muun syyn vuoksi joudut eroamaan koulusta, keskustele ennakkoon asiasta ryhmänohjaajasi ja / tai opinto-ohjaajan kanssa. Kun ilmoitat kansliaan, saat erotodistuksen.

Opiskelija lukiolain ja –asetuksen näkökulmasta

Opiskelija, joka ei ole suorittanut lukiota neljässä vuodessa eikä ole perustellusta syystä myönnetyllä jatkoajalla, katsotaan eronneeksi.

Eronneeksi katsotaan myös opiskelija, joka ilmoittamatta pätevää syytä on poissa lukiosta ja on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa koulunkäyntiä.

Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.

Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Opiskelijaa, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnoissaan vilppiä tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan kurinpidollisesti rangaista. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja opis- kelijan erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi vuodeksi. Ennen kirjallista varoitusta tai erottamista opiskelijaa kuullaan ja yksilöidään rangaistuksen aiheuttava teko tai laiminlyönti sekä hankitaan tarpeellinen selvitys.

Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnin saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Mikäli opiskelija on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää arviointiin oikaisua Aluehallintovirastolta. Aluehallintovirasto voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai opiskelijalle annettavan arvosanan.